JUNNULAIVUE

Junkers Ju88 A-4, maalaus Kari Vertanen.

Historiallinen laivue

Lentolaivue 44 oli Suomen ilmavoimien kaukotoimintalentolaivue, joka perustettiin vuonna 1934. Laivue osallistui talvi-, jatko- ja Lapin sodan ilmasotatoimiin osana Lentorykmentti 4:ää. Laivue lakkautettiin Pariisin rauhansopimuksen seurauksena vuonna 1948.

Kenttäarmeijan edettyä Jatkosodan alussa tavoitteisiinsa Kannaksella laivue siirtyi tukemaan syyskuun alussa Karjalan Armeijan hyökkäystä Petroskoin suunnalla. Hyökkäyksen edetessä laivue siirtyi uuteen tukikohtaansa Onttolaan, josta se toimi koko loppusodan ajan. 30. joulukuuta 1941 laivueen uudeksi komentajaksi saapui majuri Birger Gabrielsson. Laivue suoritti koko vuoden 1942 ajan Lentorykmentti 4:n mukana pommituksia kohteenaan muun muassa vihollisen lentokentät ja kuljetusverkosto.

Junkers Ju88 A-4 pommikoneen ahdas ohjaamo jossa näkyvät lentäjä ja tähystäjä.

Vuoden 1943 alkupuolella laivue sai uudeksi kalustokseen saksalaiset Junkers Ju 88 -koneet. Uuden, Blenheim-koneeseen verrattuna teknisesti vaativamman Junkers-koneen käyttökoulutukseen kului aikaa niin, että laivue ehti vuonna 1943 suorittaa vain muutamia sotalentoja, mainittavimpana näistä Lehdon partisaanikylän sekä Lavansaaren lentokentän pommitukset. 14. helmikuuta 1944 laivueen nimeen lisättiin tehtävää kuvaava etuliite, jolloin uudeksi nimeksi tuli Pommituslentolaivue 44. Laivueen komentaja vaihtui 23. helmikuuta, uudeksi komentajaksi määrättiin majuri Tauno Meller. Alkuvuosi oli maarintamalla edelleen hiljainen, laivueen merkittävin pommitustehtävä oli Kasimovon lentotukikohdan pommitus 9. maaliskuuta.

Lentolaivue 44:n ykköslentue Mikkelissä heinäkuussa 1941.

Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alettua Karjalan kannaksella kesäkuussa 1944 laivueen pommituslennot suuntautuivat aluksi Kuuterselän alueelle ja Kivennavalle sekä Viipurinlahdelle. Venäläisten hyökkäyksen edetessä lennettiin Talin-Ihantalan alueelle sekä Vuosalmelle. Pommituslentoja lennettiin kaikin käytettävissä olevin voimin useita kertoja päivässä, sään salliessa myös öisin. Tästä huolimatta laivue menetti sotatoimissa kesällä 1944 vain yhden koneen miehistöineen. Koko jatkosodan aikana laivue menetti sotatoimissa 7 konetta ja 16 lentävään henkilökuntaan kuuluvaa kaatuneina.

Lähde ja lisätiedot: Wikipedia.

Junkers Ju88 A-4

Junkers Ju88 A-4 talvella 1944. SA-kuva, värittänyt Tommi Rossi.

Historiallisesti Lentolaivue 44 käytti syöksypommitusharjoituksissa Joensuussa aluksi jopa 80 asteen lähes pystysuoraa syöksyä, harjoitusmaalina toimi lautta keskellä Höytiäisen kanavaa. Oikaisuissa siipiin alkoi tulla kovien G-voimien takia rasitusvaurioita ja jyrkästä syöksystä luovuttiin. Sen jälkeen siirryttiin noin 45 asteen liukupommitukseen ja syöksyjarrut poistettiin kaikista Junnuistamme. Käytännössä uusi pommitustyyli toimi lähes yhtä tarkasti kuin aikaisempi jyrkkä syöksy ja Junkers oli vihollisen ilmatorjunnalle myös vaikeampi maali suuremman nopeutensa takia.

Junkers Ju88 A-4 ohjaamojärjestelyt ja mittaristo.

Junkers Ju88 A-4 vasen sivukonsoli jossa on mm. kaasu- ja RPM-vivut ja muut pommikoneen hallintalaitteet.

Lisätietoja Junkers Ju88 A-4 pommittajasta Wikipediassa.